Ensimmäinen viikko meni oikeasti siihen että juoksin koiran kanssa koko ajan ulkona ja sitten yritin oppia millainen tapaus on kyseessä.
Jouluna päästiin heti kokeilemaan miten kestää isoa määrää ihmisiä ja onneksi Saga on mitä ihmisrakkain. Ulkonakin haluisi käydä tervehtimässä kaikkia ja on nätisti pienten ihmisten kanssa. Kunhan oppii että suulla ei tarvitse ihmisiä tervehtiä, niin ei ole mitään ongelmaa.
Vaatteita olen yrittänyt totuttaa, koska turvaliivi on ainakin sellainen mitä sitten käytetään kun pidemmille lenkeille päästään. Antaa ihan ok pitää päällään niitä. Vähän hämmästelee vielä.
Luita tykkää natustella, joten ostin lampaan- ja jäniksenkorvia syötäväksi. Myös herkkuluut katoaa hetkessä. Ihan hyvä että syö luita eikä huonekaluja. Leikkiä tykkää paljon, ja oppi ihan itse noutamaan. Fiksu tapaus siis. Tuo lelun takaisin jos haluaa että heitellään. Oma koppa ei ole niin mieluinen kuin toivoin ja tykkää mielummin nukkua vähän kovemmalla alustalla. Toisaalta prinsessa kyllä pienet lepohetket ottaa tyynyn päällä.
Päätinpä liittyä lukijaksi :) Parin postauksen perusteella kirjoitustyylisi on kivan selkeä ja ihastuin heti Sagaan <3 Kyllä pennut on niin suloisia (arvaa vaan helpottiko tämä pentukuumettani :D).
VastaaPoistaToivottavasti vilkaisisit meidänkin blogia. Itselläni on aprikoosi kääpiövillakoira, Mimmi jonka kuulumisista kerron.
Osoite on: http://mmizku-puudeli.blogspot.fi/
Kiitoksia! Tervetuloa lukemaan. Pennut on ihania, vaikkakin työläitä.
PoistaEhdottomasti lukaisen ja seurailen teidän blogia, koska aina kiinnostaa lukea villakoirista. Varsinkin kun teillä näyttää olevan agility harrastuksena ja tän pedon kanssa olen samaa ajattellut harrastaa.